Toisinaan voimme lukea lehdistä kriittisiä mielipiteitä, joissa ammattiyhdistyksiä syytetään keskittymisestä oman etunsa valvomiseen. Näiltä kommentoijilta kuitenkin unohtuu yleensä noin kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin: ammattiyhdistykset keskittyvät jäsentensä etujen valvomiseen. Ja toiseksi: etujärjestöjen tehtävänä on nimenomaan edunvalvonta. Sitä vartenhan meillä on esimerkiksi oma ammattijärjestömme.
Olen ollut mukana OAJ:n toiminnassa eri tavoin noin 15 vuotta. Tuona aikana olen toiminut sekä oman ammattiyhdistykseni puheenjohtajana että OAJ:n valtuuston ja hallituksen jäsenenä. Pidän tärkeänä, että kaikessa toiminnassa keskiössä on tavallinen jäsen. Yhteisen järjestömme suurten ja pienten linjausten tulee ottaa huomioon se, miten yhteiset näkemyksemme vaikuttavat jokaisen opettajan työhön. Ja etuihin, joita ollaan valvomassa.
Koska haluamme puolustaa yhteistä opettajuutta, tarkoittaa se sitä, että toisinaan meidän täytyy olla puolustamassa sellaisia etuja, joista ei meille itsellemme ole välitöntä hyötyä. Esimerkki tästä on se, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat saadaan mukaan samoihin sopimuksiin kaikkien muiden opettajien kanssa. Kaikkien opettajien oikeasti yhteinen sopimus koituu tulevina vuosina kaikkien muidenkin OAJ:n jäsenten hyödyksi, ja siksi samaan sopimukseen pääseminen oli tärkeä tavoite myös peruskoulujen ja lukioiden opettajien näkökulmasta. Yhtä lailla myös virkaehtosopimusneuvotteluissa tulee nähdä omaa työpaikkaa ja paikkakuntaa laajemmalle. Jos jokainen edunvalvoja asettaa neuvottelutavoitteet vain omasta näkökulmastaan ja omista tarpeistaan, ei kokonaisuudessa päästä kovinkaan pitkälle.
Sekin kannattaa tunnustaa, että edunvalvonnassa ei aina onnistuta ja joskus tavoitteista pitää tinkiä. Ammattijärjestön edunvalvonta hoidetaan aina neuvottelemalla työnantajien edustajien kanssa. Näin toimitaan sekä työnantajakohtaisella tasolla omalla paikkakunnalla että valtakunnan tasolla. Siinä missä OAJ:n edustajat lähtevät neuvotteluihin omin tavoitteineen, myös työnantajilla on omat tavoitteensa. Lopputulos on aina kompromissi – ei etukäteen saneltu lopputulos.
Luottamushenkilöiden on myös osattava huolehtia kokonaisuudesta, eikä siltarumpupolitiikka kuulu valtakunnalliseen ammattijärjestötoimintaan. Samojen asioiden ajaminen vuodesta toiseen on perusteltua vain silloin, kun kyseessä on oikea ongelma, joka vaatii korjausta. Pelkkä ongelmien osoittaminen ilman kykyä ratkaista ne pysyvästi ei toimi.
Edellä sanotusta huolimatta tai juuri sen vuoksi olen edelleen idealisti. Luotan siihen, että OAJ:n edunvalvonta on monipuolista, uskottavaa ja jäsenet huomioivaa. Kun järjestö toimii demokraattisesti, se pystyy hoitamaan tehtävänsä. Yhteisten edustajiemme tehtävä on pitää huoli siitä, että jokaisen jäsenen ääni kuuluu myös jatkossa.